Jorvin päivystyksessä istuessa kuultua ja ajateltua:
”Ei se haittaa jos eksyy ja poikkeaa oikealta reitiltä – aina voi palata oikealle reitille kunhan päämäärä on oikea.”
Nähtävästi joku hoitaja oli ohjaamassa jotain etsijää oikealle reitille. Liekö päämäärä ollut joku röntgenkuvaus vai mikä. Mua puhutteli se odottaessani vuoroani lääkärin vastaanotolle. (Tällä kertaa kehkokuumeessa) Yli 5 tuntia siinä menikin aulassa odotellessa ja monenlaista tarinaa siinä ehti nähdä ja kuulla. Ja ajatella taivaallisiakin ajatuksia.
Raamatun armon sanoma on juuri näin. Kuka tahansa meistä voi poiketa tieltä – oikealta tieltä pienille poluille tai vaikka kokonaan reitiltä pois. Kiusaus, väsymys, elämän kivut, pettymykset; ihmisiin, itseen, jopa seurakuntiin tai sairauskin on saattanut saada meidät yksinäisyyteen ja sitä kautta omaan tuskaamme. Pois jopa Isän suunnitelmista. Me ollaan vain ihmisiä. Kuka tahansa voi tehdä vääriä valintoja tai ajatuksissamme saatamme joutua kauas Herrasta huolten painamina. Tai synnin seurauksena.
Navigaattori helpottaa reitillä pysymistä, mutta aina ensin siihen on laitettava määränpää. Jos eksyy reitiltä, niin navigaattori ohjaa kuitenkin määränpäätä kohti palauuttaen reitille tai vieden eri reittiäkin. Niin se on uskonkin elämässä. Aina voimme palata reitille ja oikealle tielle.
Itse olen nyt nähnyt ja kokenut miten hauras onkaan elämän lanka. Miten huolet voivat viedä ajatuksiamme luottamuksesta Jumalaan pois. Päivää emme tiedä milloin maanpäällinen matkamme on tehty. Mikä on Sinun ja minun osoite – määränpää elämämme täällä päättyessä. Olemmeko päivittäneet sen armon kautta jos määränpää on jostain syystä hämärtynyt. Tai et ole asiaa koskaan edes ajatellut.
Vähän näistä ”taivasasioista” puhutaan. Useilla meistä on joku määränpää tai uskomus elämässä. Joku uskoo jälleensyntymään – kuka mihinkin. Joku siihen että saat parhaat paikat tulevassa elämässä sen perusteella, oletko ollut hyvä täällä maapallolla ollessa vai et. Ja sen mukaan synnyt uudelleen tänne jossain muodossa. Riippuu siitä miten hyvin olet elämäsi elänyt. Joku uskoo olevansa ”valontuoja”. Uskontoja ja uskomuksia ”helpottaa” elämää on hyvin paljon. Hedelmistään puu tunnetaan. Yllättävän monissa uskomuksissa ja uskonnoissa ihminen korostuu ja lähde hyvään on hän itse eikä todellinen valo. Näistä uskomuksista ja uskonnoista puuttuu armo useinkin kokonaan. Heille itselleenkin – lopulta. Saat kaiken kostona itsellesi mitä pahaa olet tehnyt. Raamatun Jumala haluaisi kaikille vain hyvää Poikansa – pelastuksen lahjan kautta. Armon kautta. Valinta on meidän. Häneen uskovat toivottavasti rukoilemme ja haluamme vain hyvää Jumalta – kaikille. Myös niille, jotka ovat meitä satuttaneet. Jeesus on se ainoa todellinen valo – voimme vaan ”heijastaa” – evankeliumia Hänestä.
Joh.8:12 Jeesus puhui taas kansalle ja sanoi: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.”
Itsellä määränpäänä on ollut jo 30 vuotta taivaallinen koti, jonne Herramme Jeesus Kristus meni meille valmistamaan paikkaa ylösnousemuksensa jälkeen. Vain Isä tietää milloin Hänen on aika hakea omansa iankaikkiseen iloon ja riemuun. Siellä ei ole enää sairautta, ei itkua, ei kipua. Sinne ei tarvitse kelvata tai punnertaa suorituksilla. Vaikka siunattua ja kivaahan se on hyvillä asioilla ilahduttaa lähimmäisiä tai saada itsekin jotain hyvää tai apua. Sinne määränpäähän on vain yksi pääsylippu vaikka arjessa elämme. Pääsy taivaalliseen kotiin on yksin armosta – ilman hyviä tai huonoja tekoja. Pelkkänä lahjana – ihan kaikki. Uskomalla Jeesukseen ja Hänen sovitustyöhönsä ristillä. Se on suurin ihme että sydämemme aukeaa pelastuksen lahjalle.
Efes.2:8-10 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta -se on Jumalan lahja- 9. ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. 10. Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.
