”Kaikki on hyvin. Ihmeellisiä asioita tapahtuu. Älä rajoita Jumalaa. Hän pitää huolen ja varustaa. Anna Jumalan juurruttaa pois oma minä – tuo kanavantukkija. Älä suunnittele etukäteen; tie on avautuva askel askeleelta. Jätä sikseen huominen taakka. Kristus on suuri taakankantaja. Sinä et voi kantaa Hänen kuormaansa ja Hän odottaakin sinulta vain pienen päivittäisen osuuden kantamista”.
Tämän tekstin sanoilla haluan rohkaista Sinua, mikä sitten taakkasi ja kysymyksesi onkin tänään. Tällä sanalla äitini rohkaisi minua yhtenä kysymysten aamuna. Viime aikoina on niin konkreettisesti tajunnut miten omat toiveet, haaveet, suunnitelmat ja pelot voivat estää Jumalan äänen kuulemisen ja Hänen suunnitelmansa. Ja usein saa kiitos Jumalalle huomata, että Hän on suurempi kuin minusta lähtevät toiveet tai pelot. Miksi oma tahto on niin vaikea murtumaan. Kuljenko Jumalan edellä, vai kulkeeko Hän edelläni. Olen tajunnut miten pienenä olenkaan pitänyt suurta kaikkivoivaa Jumalaa. Oikea tie avautuu Hänen lähellään. Askel askeleelta. Hiljaisuudessa Hän puhuu. Odota Herraa. Uskalla luottaa Häneen. Kristus on lihansa päivinä kulkenut ihmisen tien. Hän ymmärtää.
Jyväskylän reissu jäi varmaan lähtemättömästi mieleeni. Olin majoittunut työtoverini luona. Saimme monia asioita yhdessä jakaa ja rukoilla. Laukaan iltaan särkyneille ystäväni lähti jo aiemmin harjoittelemaan kuoron kanssa ja ihmettelin, miksi en kysynyt tietä seurakuntakeskukselle. Vastaus siihen tuli. Jouduin näin ollen lähtemään sinne aiemmin ja pysäytin keskellä Laukaan kaupunkia naisen risteyksessä. Hän sanoi heti tietä kysyttyäni: ”Onko siellä se ilta särkyneille? Hän oli nähnyt ilmoituksen ja se oli koskettanut häntä. Hän tiesi uskon asioista ja oli asioita pitkään kysellyt, mutta oli tuntenut itsensä liian huonoksi ihmiseksi tulemaan Jeesuksen luo. Siinä kadulla, keskellä risteystä, avoimen autonikkunan vieressä hän kysyi. ”Voiko hän tulla Jeesuksen luo, vaikka hän on tällainen? Kelpaako hän Jumalalle? Kun jotkut sanoo, ettet kelpaa!” Sain sanoa heti sydämestäni: Totta kai voit tulla. Tietenkin kelpaat! Kätten päälle panemisen kautta sain julistaa hänelle kaikki synnit anteeksi ja vakuuttaa hänen varmasti saavan tulla juuri sellaisenaan. Voi sitä iloa kun nainen lähti siitä jatkamaan matkaansa. Ei niin kelvotonta, ettei ristin sanoma olisi totta. Se on kaikille, jotka sen vain ottavat vastaan. Pitäisikö tätä olla meidän kirkon. Syntisten sairaalan. Särkyneiden majatalon. Jokainen kelpaa, joka tulee. Ja haluaa.
Laukaassa illassa särkyneille oli yllättäen n.150 ihmistä, vaikka pakkanen oli kova. Uskon, että työnäky, ”Ilta särkyneille” on Jumalan antama työnäky. Se on niin monesti yllättänyt seurakunnissa. Iltoihin tulee niitä, jotka muuten eivät siellä käy. Uskon, että me kaikki ollaan tavalla tai toisella jollain lailla särkyneitä. Siitä ei vaan puhuta!! Savonlinnassa illat särkyneille ovat jatkuneet jo yli vuoden säännöllisesti ja iloiten olemme saaneet lisätä tuoleja. Olen huomannut Jumalan johdatuksen niissä ja rukoukseni onkin, että Suomessa joka seurakunnassa alkaisi työmuoto tästä.
Jyväskylässä ollessani tapasin myös yhden 28v. sitten liftimatkalla tapaamani Leevi Launosen. Sain kiittää häntä myös henkilökohtaisesti ”Mun Jeesus elää” kasetista, jonka sain v.77 kesällä Boenerges yhtyeeltä. Jyväskylän paviljongilla oli ollut työpalaveri, missä oli puhuttu työstä särkyneiden parissa. Leevi sanoi sanat lähtiessä, jotka ovat myös omalla sydämelläni vahvasti. ”On asioita, mihin ei pelkkä psykologia ja terapia auta, vaan tarvitaan Jumalan voima vapauttaa ja parantaa”. Jumalalle on kaikki mahdollista!! Sidottu sydän vapautuu sanomaan: Tule Jeesus Herrakseni! Auta.
Viime viikonloppuna olin Vivamossa Hannu Päivänsalon kanssa. On niin siunattua olla mukana jo pitkään työtä tehneiden kanssa, olla oppimassa. Hannulta sain rohkaisua taas eteenpäin. Illalla kun viikonloppu oli ohi kävelin pimeässä Lohjan illassa. Pysähdyin katselemaan tähtitaivasta. Siinä kävellessä katselin tähtien määrää. Kohta joku vilkkuva pallo kulki pitkin taivasta. Siellä täällä oli vilkkuvia tähtiä. On tainnut tulla paljon lisää alkuperäiseen Jumalan luomistyöhön! Säähavaintopalloja, monenlaisia kulkijoita ja vilkuttajia taivaalla. Näyttävät tähdiltä. Jos ei tiedä, tähtitaivas näyttää niin hienolta ja aidolta. Hätkähdin miettimän maailman tilaamme. Näin se on. Monenlaisia vilkkuvia ja kiinnostavia hienolta näyttäviä asioita on tullut keskellemme. Apua tarjotaan monenlaisista lähteistä.
Fil.2:14 Tehkää kaikki nurisematta ja epäröimättä, 15 että olisitte moitteettomat ja puhtaat, olisitte tahrattomat Jumalan lapset kieron ja nurjan sukukunnan keskellä, joiden joukossa te loistatte niinkuin tähdet maailmassa, 16 tarjolla pitäessänne elämän sanaa, ollen minulle kerskaukseksi Kristuksen päivänä siitä, etten ole turhaan juossut enkä turhaan vaivaa nähnyt.
Onko vesi elävää vetää? Sitä mitä Jeesus tarjoaa. Sitä, joka antaa elämän, ilon ja rauhan. Antaa elämän joka kantaa ikuisuuteen. Tajusin jälleen kerran Sanan merkityksen. Jos siihen lisätään ja siitä pois otetaan, se ei ole enää Jumalan Sanaa. On tärkeää tänä aikana erottaa kaikesta tarjonnasta ydin. Siinä meille rukousaihetta tähän aikaan. Omaan elämäämme. Rukous seurakuntiemme puolesta.
Ps.12:6-8 ”Kun heikkoja sorretaan ja köyhät vaikeroivat, minä astun esiin”, sanoo Herra. ”Minä tuon avun ja pelastan heidät”, lupaa Herra. Herran sanat ovat todet ja puhtaat, kirkkaat kuin seitsemästi puhdistettu hopea, joka hohtavana juoksee sulattimesta. Sinä Herra suojelet meitä, sinä varjelet meitä joka hetki tämän pahan ajan keskellä.
Jeesus kulkee kanssamme. Hän joskus kantaa meitä. Hän näyttää suunnan mistä oikea lähde löytyy.
