Odotusaika on aina pitkä, mutta kun Jumalan käsi puuttuu asioihin saa vain ihmetellä ja kiittää. Kun ajattelet perhosen toukkaa, valmistusaika on kaikkein tärkein, mutta tiukassa puristuksessa. Kun aika on valmis uusi elämä voittaa ja perhonen kuoriutuu. Jos koteloa kesken valmistuksen revitään auki –perhonen ei valmistu koskaan. Jos viljelijä tai harrastaja laittaa siemenen maahan se odottaa ja luottaa täysin, että aikanaan sieltä nousee taimi. Ei multaa välillä möyhitä ja katsota. Muuten se ei onnistu ja vaurioituu.
Kun luonnossa oksa on painunut lumen taakkojen alle, kevään ensi aurinko alkaa sulattamaan lunta ja jäätä ja uusi elämä puhkeaa. Vaikka me pudistettaisi lumet pois oksilta se puhkeaa lehteen vasta kun aika on. Jumala on säätänyt kaikelle aikansa. Ei siksi väheksytä odotusaikaa. Täysi-ikäinen lapsi voi hyvin eikä keskosena syntyminen ole helppoa. Valmista saa kuin katsella sivusta.
Jes.43:18-19. Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö. Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa?
Heinäkuussa olin eräällä mökillä lähes viikon hiljaisuudessa. Jumala puhui ja hoiti siellä ja muistutti työnäystäkin. Yöksi eräs ystäväni tuli sinne, mutta muuten olin yksin. Eräänä iltana ulkoa kuului ääniä ja pieni pelko meinasi tulla sydämeen. Katsoin ulos ja hämmästyin mitä näin. Ikkunaan heijastui risti. Valtavan lohduttavaa ja vapauttavaa. Koin sen niin suojelevaksi ettei pelolla ollut enää sijaa siinä korven keskellä olevassa mökissä.
1Kor.1: 18. Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. Ristin sanoma on Jumalan voima ja auttaa meitä kaikissa arjenkin ahdistuksissa. Onhan siinä myös ylösnousemuksen ja elämän viesti. Ristin koko sanoma. Kärsimys ja voitto!
Blogissani on ”sanaleikkiä” kirjoitus. Se avautui vuosia sitten kun asuin telakan vieressä. Laiva: Huollossa -voimaton. Koin sydämessäni kehoituksen antaa Jumalalle tilaa ja niin voimaton sanasta tulikin voimat on! Suomen kansasta potee hyvin monet sanatonta ikävää. Moni ei edes tiedä mitä. On vain selittämätön möykky rinnassa. Sydän vain kaipaa ja etsiikin. Ei löydy sanoja.
Kun Jumala saa tilaa siinäkin asiassa Sanaton ikävä muuttuu; Sanat on -kertoa ikävänsä. Tunnistaa ikävänsä. Myöntää ikävänsä. Ja ennen kaikkea pyytää Jumalaa täyttämään se kaipauksen kolo, joka joskus koskeekin. Sanat on sanoa; ”Isä ota syliin. Minulla on ihmisen ikävä! Sylin ikävä.” Tarvitsemme ”nahka” Jeesusta, niin kuin joku pieni lapsi on iltavuoteella kiireiselle äidille sanonut. Olemmehan vain ihmisiä. Jumalan ihminen –yhä vain ihminen.
Mitä sanatonta ikävää poti Raamatun Samarialainen nainen. Kantoi varmaan syvää häpeääkin ikävästään. Monta miestä ja kaikki epäonnistuneita suhteita. Ehkä väärää riippuvuuttakin. Tyhjyyteen hetken lohtua – kipua monille ihmisille vain.
Ihminen näkee tämänkin naisen niin eri tavalla kuin Jeesus. Ihmisen mieli syyttää niin herkästi –itseään ja lähimmäisiään: Syntinen, likainen, epäonnistunut, häpeällinen nainen –ihmisen ajatus. Rakastettu, armahdettu, Jumalan luomisteko, puhdistettu –Jeesuksen silmillä katsottu. Mutta ilman katumusta ei armoakaan ole. Voimme myös käyttää hyväksi armoa ja luottamusta. Surullista sekin.
Arvoton naisesta voi kasvaa arvot on kohdallaan oleva nainen. Monelle siunaukseksi. Arvoton miehistä voi Jeesuksen avulla tulla arvot on kohdallaan miehiä, jotka kasvavat perheen pääksi, niin kuin Raamattu meitä opettaa. Samarialainen nainen oli varmaan kantanut valtavaa ihmisen ikävää. Kun hän sai kohdata Jeesuksen kaikki muuttui. Naisesta tuli heti armahdettu evankelista. Innoissaan hän kertoi Jeesuksesta ja monet uskoivat.
Loputon jano ihmisen ikävään oli saanut sitä vettä, joka täyttää sammumattoman janon. Janon, joka vie liian usein häpeään ja itsesyytöksiin. Joka on hetken huuumaa. Sanaton häpe muuttuu: Sanat on kertoa Jeesukselle mikä minulla on.
Ehkä siihen tarvitaan ihmisen kokoisia ja näköisiä sanoittajia. Sinua ja minua. Tuhlaajatyttöä ja –poikaa. Jotka tietää synnin syntinä – armon armona. Vapauttamaan väääristä valinnoista. Elämään Isän tahdon mukaista – hyvää elämää.
